Tikkalan koulu 100 vuotta

Tuomo Rajanen ja Tiina Jylhä 24.5.1998:

Koulua 100 vuotta

10.1.1898 alkaen

TIKKALAN KOULUN HISTORIAA

Historiasta sanotaan, että  se opettaa ja oppimisesta,että ei oppi ojaan kaada. 

Tikkalan koulun 100 vuotistaipaleellakin pätee edellinen vanha viisaus

Historiikin tekijät koulun johtaja Tiina Jylhä ja allekirjoittanut jouduimme kyntämään uutta  ja outoa sarkaa . Monesti totesimme tunnetun sanonnan, että historian kirjat ovat menneet sekaisin, mutta tässäkin pätee ohje - työ tekijäänsä neuvoo.

Historiikin lähteinä olemme käyttäneet Markku Lahden kirjaa Korpilahden koululaitos 1880-1890,

opettaja Veli Laukkalan koulun 80-vuotisjuhlassa pitämää puhetta koulun perustamisesta sekä Tikkalan koulun arkistoa.

Tarkastajan käynnillä  1901 huomautettiin opettajaa ja johtokuntaa arkiston kansista ja

kiertokirjeiden järjestämisestä.Arkisto on hyvässä kunnossa ja hyvässä hoidossa kunnantalolla kirkolla.

Koulun historiasta kertova filmi ”Nuoret pois joutosakista” ja osa sen tapahtumista perustuu Tikkalan koulun pitkäaikaisen opettajan Veli Laukkalan koulun 50-vuotisjuhlassa  tallentamaan muistitietoon Hjalmar Parkkolaa haastatellen. Teillä arvoisat koulun entiset oppilaat,on varsinkin tänään muistoja  kouluajalta.Niiden tallentaminen on arvokasta opetus- ja perinnetietoa tuleville sukupolville. Kirjoittakaapa niitä omaan pöytälaatikkoon ja koululla niitä otetaan mielellään vastaan.

Hoitaa se kiertokoulumestari tyttöin ja poikain opetusta

1858 annettiin kansan opetusta koskeva julistus, jonka mukaan kansan opettamisessa nähtiin siveyden ja

yhteisen varallisuuden  perusta.

Kiertokoulu alkoi Korpilahdella 1859. Koulu Korpilahden kirkonkylässä alkoi 1.4.1880.

24.5.1898 annettiin Suomessa piirijakoasetus. Tämän ensimmäisen  Suomen  kouluvelvollisuussäännöksen mukaan jokaisella kouluikäisellä lapsella oli mahdollisuus saada opetusta omalla äidinkielellään. Koulumatka ei saisi olla 5 kilometriä pitempi, ja jos piirissä on vähintään 30 lasta, tulee perustaa koulu.

Mutta koulu tulee, ja se on hyvä se

Kuten  koulun perustamisesta kertovassa filmissä tulemme näkemään,kouluasian puuhamiehet olivat jo kirkonkylän koulua perustamassa ollut Abdon Laukkala ja Hjalmar Parkkola.

Kokous  Laukkalan talossa päätti joulukuun  13. pv 1896 koulun perustamisesta. Aiempi kokous Tikkalan Rannilassa oli suuren vastustuksen vuoksi hylännyt koulun perustamisen. Asiasta päättämässä olivat kokouksessa Hjalmar Parkkola, Mooses Riikman, Johan Tikkala, Kalle Pekkanen, Niklas Sikala,  Abdon Laukkala, Kalle A. Jokela, Mooses Pellonpää,Hermanni Huovila (Viljasjärvi), J. Jokinen, Gabriel Vehniäinen ja Herman Molikka.

Rakennustoimikuntaan valittiin Hjalmar Parkkola, Kalle Pekkanen, Joh. Tikkala, Abdon Laukkala, Hermanni Huovila, Gabriel Vehniäinen ja Niklas Sikala.

Perustamiskokouksen pöytäkirja luettiin ajan tavan mukaan kirkossa 24.1.1897.

Kuntakokous valitsi helmikuussa 1897

Koulun ensimmäisen johtokunnan esimieheksi valittiin Hjalmar Parkkola ja jäseniksi Hermanni Huovila,

Kalle Jokela, Niklas Sikala, Kaapro Vehniäinen ja Sofia Huovila.

Tikkalan koulu oli  tämän seutukunnan, eli Muura(t)järven kylän ensimmäinen koulu. 1902 perustettiin Saukkola ja Metsäkulma,joka oli yhteinen Korpilahden ja Petäjäveden kanssa.1907 Moksi  1922 Sarvenperä ja 1949 Rähäkkälä eli Ylä-Muuratjärvi. Vuonna 1956 tapahtui Varrasperän koulun perustamisyritys, mutta koulua sinne ei saatu.

Talokkaiden ja torppareiden pellavapäät koulun penkillä

Koulu alkoi Laukkalan talossa 10.1.1898

Oppilaita ilmoittautui 34.Kiertokoulua tai muuta pikkukoulua oli aikaisemmin käynyt 33 oppilasta.

Koulun ensimmäiset oppilaat olivat: Evert Vähämäki, Onni Keskinen, Hermanni Pohjola, Hjalmar Parkkola,Luukas Molikka, Josua Rikman, Waldemar Myllyntaus, Emil Ruppa, Matti Mäntymäki, Hjalmar Matikainen,Oskari Rajala, Lida Tapaninen, Ida Rannila, Hilma Lehtonen, Anna Saukkola, Edit Ruppa, Evastiina Pohjola,Jemina Wuorela, Saima Koskinen, Rosa Tikkala, Edla Jokela, Lempi Jokela, Hilma  Suhonen, Rosa Nättinen,Ida Åman,  Alma Rimpi, Ida Lähteelä, Rauha Laukkala, Alma Myllyntaus, Hulda Mattila, Selma Lindberg,Ina Saukkola, Lydia Wuorinen, Alma Wuorinen ja Hilma Saukkola.

Talokkaiden lapsia heistä oli  8, entisen talokkaan 1.  Itsellisten lapsia oli  15, torppareiden lapsia  7,

metsänvartijan lapsia 2. Yhden oppilaan isä oli seppä ja  yhden eläkemies.

4 oppilasta sai ensimmäisenä lukuvuotena ehdot. 3 oppilasta erosi koulusta sairauden vuoksi.

Aluksi oletettiin, että lapset osaavat lukea kouluun tullessaan.

Nuorimmat oppilaista olivat 8-9-vuotiaita ja vanhimmat 14-15-vuotiaita. .

Pisin koulumatka oli  yli 10 km. 3 oppilasta asui muualla kuin kodissaan. Koulumaksun maksoi ensimmäisen vuoden oppilaista 25.

Kuulustellaan päivän läksy

Ensimmäisenä keväänä  opiskeltiin uskonnossa Raamatun historiaa  ja Katkismusta . Äidinkielessä kirjana oli Topeliuksen Maamme-kirja, jota käytettiin myös historian oppikirjana.

Lisäksi opiskeltiin maantiedettä, luvunlaskua ja kaunokirjoitusta.

Laulutunneilla opeteltiin 10 eri virren nuottia sekä 6 koululaulua 1-äänisesti ja 6 koululaulua 2-äänisesti.

Voimistelussa oli liikeitä ilman telineitä sekä leikkejä.

 

Tutkinto päätti aina lukuvuoden, eli pidettiin kuulustelupäivä, jolloin vanhemmat olivat mukana.

Syksyllä alkoi pienten lasten koulu elokuussa ja varsinainen koulu 26.9.1898.

Opetusvälineitä hankittiin jo varsin varhaisessa vaiheessa. Vuonna 1909 hankittiin Göeblerin pallokartta ja Bambergin Euroopan kartta. Seuraavana vuonna kartutettiin raittiusopetusvalineistöä ja hankittiin kemiallinenkoevälineistö, kirjallisuutta”alkoholin vaikutus ihmisen sisälmyksiin” sekä  ”mitä tiede sanoo väkijuomista”.

Uutta ompelukonetta kaavailtiin vuonna 1929, koska sen hetkinen kone on ollut koululla jo yli 30vuotta ja on jo kulunut!

.

Kouluhuoneet, mikäli kruunu myöntää rakennusaineita

Jo maaliskuussa 1898 johtokunta ehdotti kuntakokoukselle, että kunta rakennuttaisi koulutalon, mutta

ehdotus hylättiin. Huhtikuussa 1900 senaatti asetti  opettajan palkan ja valtionavun ehdoksi Tikkalan koululle,että tänne rakennetaan oma koulutalo seuraavan vuoden elokuun  1. päivään mennessä. Tulipa siinä kiire!Kuntakokous katsoi kuitenkin vuokratilat Laukkalassa tyydyttäviksi ja antoi 5 v. lykkäystä.

Piirijako ja koulujen sijoituspaikat hyväksyttiin Korpilahdella 22.9.1900 ja kuntaan syntyi 15 koulupiiriä. Hämeen lääninhallituksen päätös asiasta annettiin 18.6.1901.

Tikkalan piiri muotoutui  lähes samaksi kuin tämän päivän Patajärven koulupiiri. Lapsia piirissä oli 92.

Koulupiirirajat muodostettiin tutkimalla jokaisen talon sijainti.

Marraskuussa  1900 tehtiin tonttikauppa ja joulukuussa vahvistettiin koulu rakennettavaksi Rannilasta ostetulle tontille.  Koulun rakentamisesta löytyy hyvin vähän tietoja.

Kuntakokouksen pöytäkirjat vuosilta 1902-07 puuttuvat ja koulun johtokunnan pöytäkirjat ovat hyvin

niukkasanaisia rakentamisesta.

Koulu alkoi vielä 15.8.1904 Laukkalassa, sillä koulutaloa valmisteltiin vielä.

Koulu alkoi omassa koulutalossa 3.9.1904.

Linda Puikkonen ja Hilda Ruppa eli Nousia  olivat ensimmäiset järjestäjät .

Koulurakennus maalattiin ja laudotettiin  vuonna 1909. Samalla rakennusmestari  J. Alenius suoritti koulun pahviamisen. Tuolloin päätettiin myös ostaa akkunaverhot koulun ikkunoihin,joiden puutteesta tarkastaja Kunelius oli huomauttanut että kun jo lähes kaikilla muilla kouluilla sellaiset ovat.

Opettajan asuntoasiaa sekä koulukeittolan rakentamista käsiteltiin 30-40-luvulla useassa johtokunnan kokouksessa.Vuonna 1945 tuli kunnanvaltuustolta ilmoitus, että se on myöntänyt 40 000 mk:n lisämäärärahan opettajanasunnon laittoa varten. Rakennettiin yläkerran huoneet.

Vuonna 1953 jäi yläkerran asunto koulun käyttöön Laukkalan opettajapariskunnan myötä. Yläkerran keittiö siirtyi koulukeittolakäyttöön ja suuri kamari keittäjä-vahtimestarin asunnoksi .

Vuonna 1955 johtokunta käsitteli jälleen lisärakentamista ja teki anomuksen, että kahden luokkahuoneen,miesopettajan asunnon, koulukeittolan, saunan, kokoelmahuoneen sekä kellarin rakentamiseen ryhdyttäisiin kiireellisesti. Anomus ei tuottanut kuitenkaan tulosta.

Punainen kukko vieraili koululla koulun päättäjäispäivänä vuonna 1957, eli tuolloin paloi jo huonokuntoinen koulun ulkosauna. Sauna rakennettiin vasta opettaja Huntuksen aikana ulkorakennukseen. Sama sauna palvelee edelleenkin.

Koulun 80-vuotisjuhliin 1978 tehtiin koululla peruskorjausta,tuli keskuslämmitys,saatiin sisävessat ja ulkovuori sai uuden maalikerroksen.1980-luvun lopussa  päätettiin opettajan asunnon vapautuessa siirtää koulukeittola alakertaan,samalla  opettajien makuuhuoneesta tuli ns. opettajien huone. Opettajien entinen olohuone toimi ruokalana, tämän lukuvuoden alusta kolmannen opettajan luokkana.

.

Huomautus Johtokunnalle!

Tarkastajat ovat olleet monitaitoisia ja puuttuivat varsin kiitettävästi koulun olosuhteisiin ja opetusvälineistöön.  Opetuksen sisältöön tarkastajat eivät  alkutaipaleella juurikaan kajonneet.

Opetusvälineistöä on pyritty hankkimaan alusta saakka - syksyllä 1904 tarkastaja Kunelius vaati johtokunnan hankkimaan koululle lisää höyläpenkkejä (lienevätkö samat vieläkin?).

Seuraavana vuonna Kunelius huomautti johtokuntaa paitsi koulurakennuksen keskeneräisyydestä myös

opetusvälineiden - Lindenin kasvitaulujen, kulturikasvien ja fysikaalisen kaluston  hankkimisesta välittömästi.

Syksyllä 1912 tarkastaja Sipola esitti, että lattiat saa parhaiten pysymään puhtaina ja kuivina

sivelemällä ne flurit-öljyllä. Se tulee myös halvemmaksi kuin tavallinen pesu.

Sipola kirjoitti lattioista johtokunnalle seuraavaa: ”Lattiat sekä luokkahuoneesta että muista on pidettävä

paremmassa maalissa. Muuten Te lahotatte seinät täytteiden ympäriltä 10 vuodessa pelkällä pesuvedellä.

Siinä tulee kunnalle suuri vahinko johtokunnan huolettomuuden tähden

Pulpettien kannet tulisi maalata ensi kesänä. Hyvä olisi maalata ne vihreäksi, sillä musta väri on liian synkkä.”

Opettajan etuihin kuulunutta lehmänlaidun oli tuottanut päänvaivaa ja tähän tarkastaja puuttui huomautuksella,että opettajalle johtokunta osoittaa, missä lehmän laidun sijaitsee ja että hän sen myös saa.

Nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin

Elettiin vuotta 1915. Joukko nuoria miehiä perusti paikkakunnalle Voimistelu- ja urheiluseura Köntyksen.

1920-luvulla urheilu sai hyvin sijansa kouluelämässä, olihan Suomesta tullut huippu-urheilijoita maailmalle.1924 kouluhallitus määräsi hankittavaksi urheiluvälineitä, esim. punnerruspuun ja korkeushyppytelineen -mitä Tikkalaan hankittiin, niin ainakin potkupallo .

Uusia säädöksiä, koulupiirijakoja, koulun muotoja

20.2.1925 tuli voimaan uusi koulupiirijako, Piirin rajat lueteltiin jälleen talo talolta.

Vuonna 1926 alettiin jatko-opetusta antaa iltaopiskeluna 4-6 viikkotuntia 25 viikon aikana.

Seuraavana vuonna alkoi alakoulu, eli koulussa oli 2 opettajaa.

Tässä vaiheessa oli 2 vuotta alakoulua ja 4 vuotta yläkoulua

Suomi sodassa

Koulun johtokunnalle tuli  elokuussa -41 kirje Jkl:n suojeluskuntapiirin esikunnasta . Johtokunnat eivät saa kirjeen mukaan myöskään vapauttaa palvelukseen kutsuttuja miesopettajia tai lottia. Samaisessa kirjeessä huomautettiin lisäksi, ettei koulutyö saa heikentää sadonkorjuuta, marjojen, sienten, polttoaineen keruuta jne.Tarvittaessa oli  lykättävä koulun alkua näiden toimien takia.

Vuonna -42 määrättiin koulun opettaja Lauri Venesjärvi kulkulaitoksen tehtäviin samoin kuin

opettaja Hilja Hyyryläinen puolustuslaitoksen tehtäviin.

Helmikuun -42 alussa koululla kiellettiin sähkölämmityslaitteiden käyttö.

Korpilahden suojeluskunta lähestyi kouluja kirjeellä helmikuussa -42. Maanpuolustuksen metalli-ja

kumikeräykseen toivottiin koulujen osallistuvan . Vähintään yhden metallikilon tuoneille luvattiin palkkioksi sotamarsalkan kuva.

Kirje Suojeluskuntapiirin esikunnasta saapui koululle marraskuussa -42.

Kirjeessä vedottiin kotirintaman henkisen kunnon tärkeyteen, jotta myös tulirintama jaksaisi.

Siinä toivottiin jaettavaksi painotuote, joka kertoisi, millaisen kirjeen hengeltään rintamalle

kodit lähettävät. Samoihin aikoihin Korpilahden suojeluskunta lähestyi koulua kutsumalla poikia 2-päiväisille sotilaspoikakursseille, joilla ohjelmassa olisi mm. maastomarssia, suunnistamista, juttuja itärintamalta jne.

Perunavelliä

Koulukeittolan perustamista käsiteltiin  jo vuonna 1929 johtokunnassa.

Kunnanvaltuustosta käsin esitettiin koulukeittiöiden perustamista v.1940. Johtokunta antoi asiaan

tuolloin kieltävän vastauksen, koska koululla ei ollut huonetta keittiöksi. Jo seuraavan vuoden alussa

johtokunta katsoi, että on ryhdyttävä toimiin keittiön ja samalla myös opettajan asunnon rakenteille

saamiseksi. Samana vuonna keskusteltiin myös saunasta väliaikaisen keittolan paikkana.

Vuoden -43 alussa todettiin kuitenkin, että hankaluudet keittolan perustamisen suhteen ovat niin

suuret, ettei keittolaa voida perustaa. Kevään aikana esille tuli kasvitarhan perustaminen keittiötä

varten , mutta syksyn kokouksessa todettiin, että puutarha perustetaan v. 1945.

Lämmintä ateriaa päätettiin alkaa antaa oppilaille joka päivä vuoden 1944 alusta.

Keittäjäksi 1.8.45 alkaen palkattiin A-M. Häkälä ja siivoojaksi Siiri Mäkinen.

Keväällä -46 jaettiin siemeniä oppilaille ja koulukeittolaviljelmät kasvatettiin oppilaiden kodeissa.

Samana syksynä jokainen oppilas toi kouluun perunoita 5 kg. Vuonna 1948 Siiri Mäkinen aloitti koulun keittäjänä.Hänet muistetaan koulun sydämenä, joka joutui työskentelemään tukalissa oloissa.

Siiri Mäkisen perunavelli on säilynyt koulun oppilaiden muistoissa näihin päiviin saakka, ja onpa se

edelleen eräs suosituimmista kouluruuista. Koulun johtaja Tiina Jylhä muistaa itse vuodelta 1997 päivän, jolloin joutui hoitamaan puhelimitse jotain asiaa ruokatunnin alkaessa, ja koulumme silloinen keittäjä Paula Nieminen tuli huikkaamaan, että kannattaa tulla hakemaan vellilautanen, että saa edes sen ensimmäisen.

Todiste perunavellin suosiosta löytyy myös kansakoulun johtokunnan vuonna 1959 Kouluhallitukselle

lähettämästä kyselyn vastauksesta. Veli Laukkala kirjoittaa seuraavaa: ”Lisäyksenä siihen vastaukseen,

jonka Korpilahden Tikkalan kansakoulu lähetti kouluruokailustansa, ilmoitetaan, että  HALUTUIN

ruokalaji on perunavelli ja vähiten haluttu maitoperunat.

Sylkykupeista siisteyttä

Syksyllä 1910 Ylihallituksen lähettämän kiertokirjeen johdosta johtokunta päätti hankkia koululle sylky-

astian, pesulaitoksen ja puoli tusinaa pyyheliinoja.

Koulun lämmityksessä, vedenkannossa ja siisteyden ylläpidossa oppilaat avustivat suuresti.

40-luvun lopulla johtokunta päätti, että 4.-7.luokkien oppilaat avustavat myös perunankuorinnassa.    

Kun koulukeittola siirtyi yläkerran keittiöön vuonna 1953, lisääntyivät keittäjän työt ja päätettiin, että

oppilaat kantavat puut vahtimestarin puolesta.

Koulun ja terveystalon vahtimestarina toimi Panja Majala(1949-)

Koulun siivouksesta on vuosien varrella huolehtinut myös  Hilja Lipero (1948-).

Vuonna 1964-65 keittäjä-vahtimestarin tointa hoiti Alli Paavolainen, ja vuonna 1965 keittäjä-vahtimestariksi nimitettiin Liisa Heikkilä. Liisa Heikkilän jalanjäljissä aloitti Pirkko Heikkilä vuonna 1985.  Paula Nieminen hoiti keittäjä-siivooja-talonmiehen tehtäviä Pirkko Heikkilän jälkeen ja kuluneena lukuvuotena soppakauhaan tarttui Vuokko Reinikainen.

Eila Sandelin on huolehtinut nyt vuoden koulun siivouksesta. Kaikki  koululla työskentelevät ovat

omalta osaltaan vaikuttaneet  siihen, että lapsista huolehtivat ja heitä kasvattavat  kaikki koulun aikuiset.

Matkalla kouluun

Koulukyyditykset aloitettiin 1970-luvulla.  Paikkakunnan taksi Lauri Holttinen hoiti kuljetukset.

Hänen jälkeensä  koulukyydeistä huolehti  Eelis Sandelin ja tänä päivänä Risto Sandelin ja Matti Hannonen.

Vuosisadan oppilasmääristä

Oppilasmäärät sodan jälkeen alkoivat olla niin suuria, että oli mietittävä kaikkia mahdollisia ratkaisuja.

Vuonna 1945 johtokunta päätti kehottaa Metsäkulman koulupiiriin kuuluvia Heinämäen lapsia siirtymäänomaan piiriinsä kouluun.

Koulun suuren oppilasmäärän vuoksi Laukkaloiden aikana tehtiin myös aloitteita  kolmannen opettajan

saamiseksi.  Tarkastaja Valorinta kehoitti johtokuntaa tekemään pikaisesti  kunnanval-

tuustolle esityksen, että valtuusto perustaisi lisäviran Tikkalan yläkouluun lukuvuodeksi 1944-45, koska

yläkoulussa oli oppilaita jo yli 50. Johtokunta vuokrasikin Rannilasta Vanhan Mehtosen puoleisesta päästä tuvan alakoulun luokaksi. Väliaikainen seinä rakennettiin pahvista.

Kyseiseen virkaan lukuvuodeksi 1944-45 valittiin  Hilja Huhtinen.

Myös koululla opettajan olohuoneessa koulua pidettiin 1 vuosi.

Vuonna 1948 oli tehtävä ratkaisu, ettei 7. luokkaa kutsuta päiväkouluun, koska se aiheuttaisi lisätilojen

vuokraamista sekä lisäopettajan hankkimisen koululle.

Oppilasmäärä putosi voimakkaasti 70-luvulla maaltamuuton seurauksena. Muuttovirta on alkanut kääntyä jälleen takaisin maaseudulle ja oppilasmäärät ovatkin nousseet 80-luvun alusta tasaisesti.

Vuosien 1990 ja 1995 välillä kasvua tapahtui merkittävästi, ja huomionarvoista onkin tässä kylätoimikunnan tekemä arvokas työ lapsiperheiden saamiseksi seutukunnalle.

Vuosi                  Oppilaita

1898                    34

1900                    33

1910                    24

1915                    17

1920                    28

1925                    31

1930                    35  

1935                    38

1940                    50

1945                    74 1948 ylökoulun puolella jo 50

1950                    53

1955                    55

1960                    58

1965                    41

1970                    25

1975                    19

1980                    12

1985                    14

1990                    19

1995                    30

1996-97               29

1997-98               38                 Ylä-Muuratjärven koulun lakkautus

1998-99               42

Koulun tukijalat

-Johtokunta ja  kylätoimikunta

Johtokunnalla oma, tärkeä rooli

Oppilaista huolehtimista - terveydenhuoltoa ja hammashoitoa

Johtokunta huolehti alusta saakka oppilaiden hyvinvointiin liittyvistä asioista.

Syksyllä 1917 johtokunnassa keskusteltiin Elintarvikelautakunnan kysymyksestä antaa maitoa varattomille lapsille. Johtokunta päätti ehdottaa maitoa annettavaksi 10:lle lapselle.

Helmikuussa 1912 koulu pidettiin viikon kiinni tuhkarokon ja kovien pakkasten vuoksi.

Syyskuussa 1927 puolestaan johtokunta päätti antaa viikon perunannostoloman.

Vuosina -47 ja -48 todettiin johtokunnassa, että aliravituille lapsille annetaan lisäruoka-annoksia.

näitä lapsia oli 30.Kouluhammaslääkärikäyntejä  tehtiin jo 40-luvun lopulla.

Johtokunnan rooli lienee ollut merkittävä kautta vuosikymmenten ja varsinkin koulun ensimmäisen

50-vuotistaipaleen aikana. Johtokunta on huolehtinut kiitettävästi koulun tausta-asioista ja on ylipää-

tään tehnyt koulunkäyntiä mahdolliseksi sekä kouluun liittyvien puitteiden ja välineistön, henkilöstön valinnan suhteen että huolehtimalla myös vähävaraisten oppilaiden mahdollisuuksista päästä kouluun.

Johtokunta päätti pitkään koulun alkamis- ja päättymisajoista sekä lomista.

Suomalainen peruskoulun perusperiaate, tasavertainen mahdollisuus koulutukseen on elänyt epävirallisesti jo ennen virallista peruskouluakin.

Tasavertaista oikeutta koulunkäyntiin on siis yritetty kaikin tavoin edistää. Kenkä- ja vaateavustuksia

johtokunta käsitteli vuosittain vielä 40-luvun lopullakin, kalanmaksaöljyä jaettiin oppilaille samoin

kuin vuokrattiin huoneitakin kaukana asuville lapsille. Johtokunta vuokrasi mm.1930-luvun puolivälissä

Kuuselan lapsille kortteerin Tikkalan Osuuskaupalta Anna Seppälältä talvikaudeksi. Koulumatka olisi ollut 8 km.Johtokunta huolehti opettajien sekä muun henkilökunnan palkkaamisesta. Se laittoi virat hakuun ja valitsi hakijoista henkilöt virkoihin. Johtokunta myös antoi työtodistukset opettajille. Niissä painotettiin hyvin usein kurin ja järjestyksenpitotaitoa. Myös opettajien ikälisäasiat anottiin johtokunnan kautta. Samoin johtokunta suositteli eläkkeitten myöntämisiä, mm. Tyyne Salokankaalle johtokunta suositteli elinkautista 12 000 mk:n  vuotuista eläkettä.

Johtokunta puuttui myös varsin usein siihen, jos lapsia jostain perheestä ei kuulunut kouluun.

Johtokunta puuttui tarvittaessa myös muihin kurinpidollisiin toimiin ja pyysipä kerran selvitystä perheeltä, johon oli annettu kengät. Kun lasta ei näkynyt koulussa, niin selvisi  että äiti olikin käyttänyt poikansa kenkiä.Onpa johtokunta joutunut erottamaan oppilaitakin.

.

Tarvitsee miettiä niitä koulun hyyryjä ja opettajain palakkoja

eli taloudenpitoa ja markkoja...

Vuonna 1918 johtokunnassa käsiteltiin menoarviota seuraavalle vuodelle, ja se näytti seuraavalta:

opettajain palkka 1.100mk, kouluhuoneiden lämmitys 500 mk, havainto- ja opetusvälineisiin 500 mk,

waloon 100 mk,  koulurakennuksen ulkoporras eteisineen 500 mk sekä satunnaisiin menoihin 300 mk,

yhteensä 3000 Smk. Johtokunnan papereista ilmenee myös säästötoiminta, jota koulussa on harrastettu. Mm. vuoden 1954 syyskuussa lähetettiin Moksin Osuuskassaan 11 oppilaan tilille 652 mk. Myöhemmin säästötoiminta suuntautuiKorpilahden Osuuskassaan.

Ensimmäinen johtokunnan esimies  Hjalmar Parkkola toimi puheenjohtajana 4 vuotta vuoteen 1901

saakka. Seuraavat johtokunnan puheenjohtajat aikajärjestyksessä olivat: Gabriel Vehniäinen (1902-03),

Niklas Sikala (1904-06), WihtoriA. Rantanen (1907-12), Hjalmar Mehtonen (1913-31), Anna Seppälä (1932-33),

Hulda Vuori (1934), Oskari Rajanen (1935-39), Kalle Hiekkaniemi (1940-45), Taito Vallenius (1946-48),

Veikko Huuskonen (1949), Yrjö Honkanen (1950), Lahja Tikkala (1950-60), Kaarlo Heikkilä (1961-70),

Veikko Ahlstedt (1971-84). Vuosina 1985-88 pj Sirkka Viljasjärvi,1989-1992 Raimo Koskinen

1993-1996 Helena Majala, 1997-1998 Tuomo Rajanen ja vuodesta 1998 Jouko Ilmarinen.

Pisimmän aikakauden puheenjohtajan nuijaa heilutteli Hjalmar Mehtonen, yhteensä 18 vuotta.

Tällä hetkellä puheenjohtajana  on Jouko Ilmarinen

Kylätoimikunta

Tikkalaan perustettiin kylätoimikunta 1982. Yksi sen päätehtävistä oli koulun tukeminen. Raha-avustuksia on annettu esim. retkeilyyn ja koululaisten pyöräilykypäriin.Myöskin kalustoa on hankittu mm. Korpilahden sivukoulujen ensimmäinen tietokone Tikkalan koululle hankittiin kylätoimikunnan avustuksella. Kylätoimikunta rakensi harrastetilat koulun ulkorakennukseen, jotka ovat nyt koulun käytössä käsityöluokkana.1980 luvulla  perustettiin ja rakennettiin kylälle vesiosuuskunta, mikä toimittaa veden koululle. Vesi on hyvää ja sitä on riittävästi.

Jääkiekkokaukalosta koululaiset ovat saaneet nauttia jo kymmenkunta vuotta.

Kansankynttilöitä vuosien saatossa

Koulun ensimmäinen opettaja Kaarlo Jaakko Helenius oli Korpilahden suntio-haudankaivajan poika.

Korpilahdella Helenius  vietti eläkepäiviään. Tikkalan koululla hän opetti  ainoastaan ensimmäisen kevään.Näin koulu saatiin tottunein voimin käyntiin.

Syyslukukaudella 1898  vaihtui opettajaksi neiti Elin Oksanen Petäjävedeltä. Johtokunnan pyynnöstä hän oliTikkalassa 4 vuotta.Elin Oksanen piti hyvin kurinalaista koulua. Päiväkirjaan hän merkitsi myös nuhdellut oppilaat.Viime vuosisadalla nuhdeltiin tottelemattomuudesta(Onnis Keskistä, Rosa Tikkalaa, Wilkmannia, Eevert Vähämäkeä), hiljaa vastaamisesta (Eliina Rannilaa), vallattomuudesta (Alfred Pellonpäätä)ja itsepäisyydestä (Rauha Laukkalaa ja Anna Saukkolaa).

Lieko itsepäisyys Anna Saukkolan kohdalla ollut voimakasta oppimisintoa, sillä saatuaan päästötodistuksen 1901 hyvillä arvosanoilla, kuten koulun tiloissa olevassa näyttelyssä voi itsekin todeta,ja käytyään kiertokoulun opettajan tutkinnon seminaarissa Jyväskylässä, hänet valittiin kiertokoulun opettajan virkaan Korpilahdelle jo

vuonna 1906. Tässä tehtävässä hän toimi aina vuoteen 1918 työalueenaan Vespuoli.

Vuonna 1899 otettiin poikien käsityönopettajaksi Anton Mäkinen, joka oli toimessa vuoteen 1927 saakka. Mäkinen huolehti myös ammattitaitonsa kehittämisestä, sillä hän kävi käsityökurssilla Kouvolassa saakka. 1905käsitöissä tehtiin poran viilojen ja puukkojen varsia, jotkut tekivät kukkapöytiä ja pikkuseinäkaappeja. Tarveaineet  haettiin polttopuuvajasta. Alaluokka oli käsityöluokkana.

Vuonna 1902 valittiin Tikkalaan Hilma Pylkkänen Sysmästä.

24.5.1904 haettiin lehti-ilmoituksella opettajattaren virkaan sopivaa henkilöä. Virkaan valittiin Tyyne Arni Kuopiosta.  Hän oli valmistunut vastikään hyvin arvosanoin Jyväskylän seminaarista.

Hänen kautensa kesti vuoteen 1940 eli 36 vuotta!

Pitkänä työkautenaan  Tyyne Salokangas (avioitui Vihtori Salokankaan kanssa, joka hoiti poliisin virkaa) täytti elämäntehtävänsä vakavana ja vakaumuksellisena kasvattajana, ja on jäänyt mieliin tiukkanutturaisena  järjestyksen ja kurinpitäjänä joka omisti koululleen kaiken tarmonsa.

Vuonna 1926 saatiin kouluun toinen opettaja, Hilda Hyyryläinen.  Aluksi hän toimi yhteisenä Moksin ja Tikkalan alakansakoulunopettajana.

 Hyyryläinen toimi virassaan vuoteen 1948. Hyyryläinen tunnettiin kiitettävän ahkerana ja tunnollisena opettajana. Anton Mäkisen käsityönopettajan tointa jatkoi vuonna 1927 Oskar Koskinen aina vuoteen 1940 saakka.

Tuolloin Tyyne Salokangas jäi eläkkeelle.Neljänkymmenenyhden ja puolen vuoden ajanjakso Tikkalan koulussa oli  karttakeppiä heilutettu naisten voimin. Kouluun tuli miesopettajaksi Lauri Venesjärvi, joka myöshuolehti poikien käsityönopetuksesta. Venesjäsrven lyhyenä toimikautena (1940-43) koulussa omaksuttiinuusia tapoja. Aikaisemmin eväät oli syöty eteisen lattialla, nyt ne alettiin syödä luokissa. Samoin reput voitiin viedä luokkaan saakka. 3 vuoden opettajakautenaan Venesjärvi joutui palvelemaan lisäksi vuonna 1942  maanpuolustustehtävissä samoin kuin Hilda Hyyryläinenkin.

Vuonna 1943 alkoi  23 vuoden mittainen Veli Laukkalan aika. Jo hänen äitinsä kävi tätä koulua, samoin Veli Laukkala itse.Ehtipä poikansakin käydä täällä koulua ja nyt pojan tytär käy jo neljättä polvea koulussa. Vuonna 1948 valittiin Anja Lempinen (nyk. Nivarpää) opettajaksi. Hän toimi virassaan vuoteen 1953 saakka, jolloin Veli Laukkalan rinnalla aloitti Elina Laukkala. Laukkalat osoittautuivat innokkaiksi puutarhureiksi. Koulussa kukoisti lasten kasvatuksen ohella puutarha lukuisine kasveineen ja pensaineen. Jämpti komento ja luonnonläheinen opetus

ovat jättäneet tuon ajan oppilaisiin mieliinpainuvat koulumuistot. Niiden hedelmiä on useampi entinen

oppilas muistellut tämän kevään aikana. Keppiä ja porkkanaakin käytettiin, karttakeppiä  opetuksen tehostamiseen ja porkkanaa tarjottiin opettajan puolella  joskus mehumuodossa.

Veli Laukkala toimi myös kansakoululautakunnan sihteerinä vuosina 1946-53 ja ajoi koulujen

tarkastusmatkat ensimmäisinä vuosina polkupyörällä.

 Pitkäaikaisten opettajapersoonallisuuksien vaihtuessa koulun toimintaan on aina luonnollisesti tullut

uusia näkemyksiä ja muutoksiakin. Elina ja Veli Laukkalan kunniakkaan opetusuran päättyessä Tikkalassatuli heidän työtään jatkamaan Tuulikki ja Eero Huntus, jotka myös tekivät pitkän ja kunnioitettavan päivätyön Tikkalan koulussa. Huntusten musikaalisuus näkyi koulutyössä voimakkaasti ulospäin.

Englannin  opetus alkoi 1969 Tikkalassa. Opettajana tuolloin aloitti Erkki Katajapuu, joka ansiokkaasti edelleen hoitaa kiertävän englanninopettajan virkaa.

Ala-asteen englanninopetus on kulkenut tienraivaajana koko koululaitoksen englanninopetusta ajatellen.

Suurin osa tämän päivän oppilaista pitää englannin opiskelusta. Oppilaiden valmiudet, kiinnostus sekä vastaanottokyky ovat seikkoja, joissa on tapahtunut kehitystä viimeisten vuosikymmenten aikana.

Englanninopettajan virkaa 29 vuotta hoitanut Erkki Katajapuun mieleen ovat jääneet Tikkalan koulun

kahvitunnit  Eero ja Tuulikki Huntuksen aikaan.  Eero Huntuksella oli kahvi keitettynä termospulloon ja miehet vetäytyivät pannuhuoneeseen termospullon kanssa. Puupölkkyjen päällä parannettiin monet kerrat maailmaa

Erityisopetus on myös pysynyt pitkään samoissa osaavissa käsissä. Erityisopettajana on Tikkalan koulussa käynyt Paula Malin 25 vuoden ajan.

Huntusten jälkeen 1987 tapahtui ns. sukupolvenvaihdos, kun Jukka Lerkkanen ja Eeva-Maija Ojalainen

astuivat opettajien virkoihin. Eeva Ojalainen hoiti väliaikaista virkaa vuoden, jonka jälkeen opettajaksi valittiin Tiina Jylhä.

Lerkkasen myötä ympyrä tavallaan sulkeutui viidenkymmenen vuoden taakse, sillä hän, kuten Veli Laukkalakin aikoinaan suoritti asepalvelustaan ja opettikin alkukuviikot  armeijan harmaissa käyden Keuruulta Tikkalassa.

Tikkalan kouluun muokattiin oma 3-vuotinen  opetusuunnitelma, jonka perusperiaatteisiin kuuluu

koko koulua koskeva jaksosuunnitelma sekä perusoppiaineiden (äidinkieli, matematiikka ja englanti) opiskeluomina oppiaineinaan.  Koulun oma opetussuunnitelma otettiin käyttöön vuonna 1994. Sen muotoutumiseen samoin kuin koulun pääsemiseen Unesco ASP-kouluksi (joita Suomessa on n. 60) vaikutti suuresti Jukka Lerkkanen.

Viime vuodet koulun opettajakunta on vaihtunut vilkkaasti. Vaikka kasvot ovat vaihtuneet , meillä on

ollut ilo saada innostuneita, innostavia sekä ennen kaikkea lasten kanssa hyvin toimeen tulevia viransijaisopettajia.Ilkka Kuukka, Tarmo Kolomainen sekä Kirsi Eronen ovat jokainen omalta osaltaan vaikuttaneet koulun henkeen.Kuluvana lukuvuotena Ylä-Muuratjärven koulun lakkauduttua ja oppilasmäärän noustua 38:n kouluun saatiin 3. opettaja. Uusina opettajina syksyllä aloittivat Jukka Suoniemi virassaan sekä Anne Luomala

päätoimisena tuntiopettajana. Ympyrä sulkeutuu sinne viidenkymmenen vuoden taakse siinäkin mielessä, että Jukka Suoniemi on ollut Elina Laukkalan oppilaana Jyväskylän Normaalikoulussa samoin kuin Tiina

Jylhäkin,  opettajankoulutuslaitoksen harjoittelijana. Kaikki opettajat ovat kukin aikansa tapaan

omistautuneet  työhönsä  lasten kasvattajina  ja opettajina,eivätkä siitä näytä poikkeusta nykyisetkään opettajat  tekevän.

Lopuksi

Tämän satavuotisen historian jälkeen palaamme koulutaipaleen alkupäähän ja näemme seuraavaksi kyläläisten ja koulun väen yhteistyössä tekemän filmin ”Nuoret pois joutosakista”. Filmi on omistettu niille rohkeille naisille ja miehille, jotka ovat rakentaneet tätä maata ja maaseutua hyväksi elää.

Elämme nyt aikoja vuosituhannen vaihtumisen ja euro-huuman keskellä.

Maailma muuttuu, Eskoseni.100 v sitten käytettiin Sakari Topeliuksen Maamme-kirjaa oppikirjana äidinkielessä ja historiassa.

Samaa kirjaa lainatakseni, on jotain, joka ei muutu : ”Näin kulkee opetus niinkuin valonsäde kaikkien kansankerrosten läpi, kansakoulusta ja pikkulastenkoulusta alkaen yliopistoon asti, tarjoten kaikille oppia ja hyviä tapoja, jotka ovat suuremman arvoiset kuin hopea ja kulta.

Koti aloittaa, koulu jatkaa, elämä päättää kasvatuksemme.”

Tuomo Rajanen ja Tiina Jylhä